tiistai 16. helmikuuta 2010

Vesi elämän eliksiiri

Muutama päivä sitten aamuni alkoi ilman suihkua tai edes kasvojen huuhtaisua. Hanaa käännettäessä ei kuulunut pihaustakaan. Laskeskelin viimeisimmän vesikatkon kokemusten perusteella, ettei pönttöäkään kannattanut heti yhden käynnin jälkeen vetää. Tällä kertaa en ollut varautunut edes pienellä vesivarastolla, vaikka olin jo ottanut asiakseni hankkia saavillisen kylpyhuoneeseen katkojen varalle. Ei auttanut kuin turvautua jääkaapista löytämääni pulloveteen unihiekan pois pesemiseksi silmistä.

Suomessa vesi on niin itsestäänselvä asia, että vedensäästökampanjat tuntuvat joskus yli-innokkaiden aktivistien vouhotukselta; "Onhan meillä vettä järvet täynnä". Ja mitä kaikella ennätyslumisen talven sulamisevedelläkin oikein tehdään? Onkin absurdia, miten Suomen hukkuessa lumeen, toisaalla sade tulee todella tarpeeseen. Nicaraguassakin puolet maasta kuuluu vyöhykkeeseen, jossa voi sadetta voi kertyä jopa 600 cm vuodessa. Toinen puoli maasta kärsii kuitenkin poikkeuksellisen pahasta kuivuudesta.

Lyhyet kaupunkilaisia riivaavat vesikatkot ovat pieni ongelma Nicaraguan vesitilanteessa. Suurelle osalle kansasta kotihanasta tuleva puhdas vesi on muutenkin saavuttamaton ylellisyys. Vettä haetaan yhteisestä kaivosta tai otetaan läheisestä joesta. Rio Grande de Matagalpa, joka virtaa kaupungin läpi, on nyt kuitenkin vain pieni rapakko, vaikka sadekauden pitäisi juuri olla loppunut. Ympäröivät kukkulat alkavat näyttää jo ruskeilta, Keski-Amerikkaa vaivaa ennätyksellisen vähäisten sateiden aiheuttama kuivuus. Useat paikalliset ovat kommentoineet minulle, ettei talvea, eli sadekautta, tänä vuonna tullu ollenkaan. Asiasta uutisioi viime viikolla myös Suomen Ulkoministeriö, jonka mukaan aluetta uhkaa ruokapula. Tilanne pakottaa osan ihmisistä muuttamaan naapurimaihin toimeentulon perässä.



Vierailin eilen Ocalcan kylässä, joka kuuluu Oulu-Matagalpa-ystävyysseuran Kansalaisten vaikuttaminen ja ruokaturva -hankkeeseen. Istuskelimme paikallisen maanviljelijän pihalla suorassa auringon porotuksessa, sillä viereinen puu oli pudottanut kaikki lehtensä. Keskustelua käytiin varsinkin hankkeen puitteissa myönnettyjen maalainojen takaisinmaksun viivästymisestä. Useat hankkeen hyödynsaajat sanoivat, etteivät he ole pystyneet lyhentämään lainojaan huonojen satojen vuoksi. Myös tästä vuodesta on viimeaikaisten uutisten mukaan tulossa todella kuiva, joten kyläläisiä neuvottiin istuttamaan vain kestäviä lajikkeita ja ennakoimaan huono sato sekä oma takaisinmaksukykynsä. Osa hankkeen neljän kylän asukkaista on joutunut myös lähtemään muualle Nicaraguaan tai Costa Ricaan töihin tilanteen takia.


Vielä riittää ruokaa kokoustarjoiluksi Matagalpan läheisissä maalaiskylissä.

2 kommenttia:

  1. Ah, tiedän todellakin mistä puhut. Täällä Nepalissakin on aika paha vesiongelma ja välillä se kyllä laittaa huumorin koetukselle. Kaupunkiolosuhteisssa itsensä tuntee aika haavoittuvaksi, kun vettä ei hanasta tule koko päivänä tai edes parin päivän välein. Missähän olisi lähin kaivo vai lähdenkö raahaamaan kaupasta pullovettä hätäensiapuun? ;)
    Mukavaa reissun jatkoa! -Maarit

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoisesta aiheesta kirjoitit. Toivottavasti kyläläiset osaavat varautua uhkaavaan kuivuuteen.

    VastaaPoista